Yrittäjän on tiedettävä, mihin haluaa päästä, mitä tavoittelee. Jos emme aseta itsellemme tavoitteita, ajelehdimme helposti sinne tänne. Pääsemättä kunnolla minnekään. Haluan pohtia kanssasi tätä asiaa ja jakaa samalla oman suuren haaveeni.
Keskustelen tulevien yrittäjien kanssa koulutuksissamme tavoitteen asettelusta – visiosta.
Moni sanoo, että eihän hän voi tietää, miltä maailma näyttää muutaman vuoden päästä. Ei voikaan, mutta me voimme tietää, miltä me haluamme sen näyttävän. Minkälaisena näemme oman yrityksemme ja elämämme tulevaisuudessa.
Muistutan aina myös, ettei tavoitteen asettaminen tarkoita sitä, että pääsemme sinne suoraan raketin lailla. Kun meillä on tavoite, suunta on olemassa, vaikka sivupolkuja ja takapakkeja tuleekin. Tavoite mielessä osaamme korjata suuntaa ja tarkentaa tavoitetta. Teemme joskus alitajuntaisestikin ratkaisuja, jotka johtavat meitä oikeaan suuntaan.
Itse olen ruvennut uskomaan tähän vasta vuosien varrella vähitellen.
Olen pohtinut paljon, miten lähteä liikkeellä tavoitteen asettelussa. Omalla kohdallani olen päättänyt antaa itselleni luvan haaveilla ja asettaa tavoitteita haavekuva mielessäni.
Haaveilin aikanaan pitkään, että voisin elättää itseni yrittäjänä kotiseudullani pohjoisessa Keski-Suomessa. Monien vuosien, paikkakuntien ja vaiheiden jälkeen on menossa seitsemästoista vuosi yrittäjänä tällä alueella. Tukikohta Jyväskylässä ja laajemmat työmahdollisuudet yrittäjänä oli seuraava lähes mahdottomalta tuntuva haave. Nyt on neljäs vuokrakämppä menossa ja osa-aikajyväskyläläisyyttä takana seitsemisen vuotta.
Bloggaamisesta haaveilin ensimmäisen kerran noin viisi vuotta sitten. Välillä hautasin jo haaveen. Se ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. Tässä kuussa olen aloittanut blogin kirjoittamisen.
Nyt päätin, että kerron tässä julkisesti seuraavan suuren haaveeni ja toivon, että se antaa potkua ja toivottavasti myös avaa uusia ovia tavoitteen toteutumiseksi.
Blogini esittelyssä olen haaveeni tuonut esille. Läheisenikin olen varmasti jo kyllästyttänyt siitä puhumisella.
Haaveeni ja tavoitteeni on, että parin vuoden sisällä meillä on mahdollisuus vuokrata pieni kämppä Etelä-Suomesta. Pitää tukikohtaa myös siellä. Voin tehdä siellä sellaisia töitä, jotka eivät ole paikkaan sidottuja tai joiden asiakkaat ovat eteläsuomalaisia. Vapaa-ajalla voimme viettää enemmän aikaa siellä asuvien lastenlasten ja muiden läheisten kanssa. Osan ajasta haluan olla kotona Pihtiputaalla ja Jyväskylässäkin edelleen teen mielelläni töitä.
Tämä visio on vähintään yhtä vahva kuin aikaisempi Jyväskylä-visioni. Vielä se tuntuu lähes mahdottomalta.
Mutta, miksi ei?
Tavoitteeseen pääsemiseksi minun on jatkettava yrittäjänä ja hankittava lisää työkeikkoja. Eläkkeen varaan en voi jättäytyä, vaikka sekin mahdollisuus häämöttää. Enkä muutenkaan näe sitä vaihtoehtona. Vastahan tässä ollaan vauhtiin pääsemässä. Eikä se eläke hurrattavan suurikaan ole.
Tarvitsen nykyisten töiden lisäksi työkeikkoja, jotka mahdollistavat tukikohdan vuokraamisen. Yksi yhteydenotto on jo tullut edellisen Mistä saat lisätuloja? blogiartikkelini pohjalta. Katsotaan, johtaako se mihinkään.
Blogin aloittaminen on yksi asioista, joiden toivon auttavan tiellä tavoitteeseen. Tänään tilasin juuri arvostamani blogiasiatuntijan Tiia Konttisen bloggamista käsittelevän valmennuksen.
Omaan jaksamiseen on myös kiinnitettävä enemmän huomiota. Tilasin jo lokakuussa ravintovalmentaja- personal trainer Maikki Marjaniemen ilmaiskurssin ja eilen ostin hänen sivuiltaan terveellistä ruokavaliota käsittelevän kurssin. Fysiikkaa on koetettava saada sellaiseen kuntoon, että jaksan ja että voisin ruveta tekemään taas silloin tällöin sivutuloja tuovia tuote-esittelijän keikkojakin. Myös Etelä-Suomessa.
Juuri äsken tein terveellisen ja vähäkalorisen wokin ja nyt lähden lenkille.
Tästä se lähtee!
Viimeisimmät kommentit