Rahoitus on puhuttanut asiakkaitani paljon vuosien varrella. Yrityksen perustajat ja toimintaansa kehittävät pienyrittäjät ovat olleet lähellä sydäntäni pitkään. Olen neuvonut, ohjannut, kouluttanut ja mentoroinut heitä.
Yksi ajankohtaisimpia keskustelunaiheita on siis aina ollut rahoitus. Tarvitseeko yrittäjä ulkopuolista rahoitusta, milloin sitä tarvitaan ja mistä sitä voi hakea. Yrittäjillä ja yritystä suunnittelevilla on usein epärealistisia käsityksiä lähtötilanteestaan ja epäselviä ja vääriäkin tietoja rahoitusmahdollisuuksista. Tästä syystä rahoitus on asia, josta haluan jakaa tietoa.
Tässä artikkelissa teen yhteenvedon erityisesti pienille toimintaansa käynnistäville ja kehittäville yrityksille tarkoitetuista vaihtoehdoista. Keskityn ensisijaisesti julkisiin rahoituksiin tai sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka saattavat olla vieraampia. Teen myös lyhyen yhteenvedon siitä, milloin ulkopuolinen rahoitus yleensä on tarpeen.
Tässäkään artikkelissa ei ole kyse kaupallisesta yhteistyöstä, vaan halusta auttaa rahoituksen sokkeloissa pyöriviä, niitä joita rahoitus mietityttää.
Artikkelista tuli taas pitkä, mutta haluan koota keskeiset tahot ”yksiin kansiin”. Rahoitus on sen verran tärkeä asia.
Aluksi muistutan kuitenkin, että yrityksen tärkein rahoittaja on asiakas. Yritys voi menestyä pitemmällä tähtäimellä vain silloin, kun tulot ovat kuluja suuremmat. Ulkopuolinen rahoitus tulee mukaan ensisijaisesti silloin, kun toimintaa käynnistetään tai kehitetään tai esimerkiksi kausivaihtelut tuovat haasteita rahavirtoihin.
Mihin ulkopuolinen rahoitus on tarkoitettu ja milloin sitä tarvitaan?
- Yritystoimintaa suunnittelevilla on yleensä melko hyvä käsitys, minkälaisia kone- , laite- ym. investointeja heidän on tehtävä ja tarvitsevatko he niihin rahoitusta.
- Suurena yllätyksenä monille tulee perustamisvaiheessa sen sijaan, kuinka paljon kuluja syntyy ennen kuin asiakkailta tulee riittävästi rahaa. Monen sellaisen, joka on ajatellut pääsevänsä liikkeelle omalla rahoituksella tai tarvitsevansa rahoitusta vain investointeihin, onkin haettava rahoitusta ns. käyttöpääomatarpeeseen. Ulkopuolinen rahoitus on tullut monelle kuvioihin, vaikka he eivät sitä olisi halunneetkaan.
- Ole perustamisvaiheessa realistinen ja laske, millä summalla ja montako kuukautta on varauduttava siihen, että voit maksaa kaikki tarvike- ja varastohankitoihin, markkinointiin, eläkevakuutukseen, vuokriin jne, jne liittyvät laskut. Eli pyörittää yritystä normaalisti, vaikka tuloja ei vielä olekaan.
- Varaudu myös siihen, että voit nostaa itsellesikin yrityksestä elantoa siihen asti, kun tuloja tulee riittävästi.
- Jos omat rahat eivät tähän riitä, on rahaa haettava ulkopuoliselta taholta. ”Kyllä se siitä vähitellen”- ajatuksella ei laskuja makseta.
- Investointeja mietittäessä on hyvä selvittää huolella tarve ja hintataso, kilpailuttaa hankintoja ja selvittää ajoissa mahdollisen rahoittajan asettamat vaatimukset.
- Samat asiat ovat ajankohtaisia toimivillekin yrittäjille. Investoinnit on suunniteltava huolella ja käyttöpääomatarve on osattava ennakoida. Kulut ja tulot eivät toimivilla yrityksilläkään aina kulje käsi kädessä ja sesonkiluonteisuus saattaa tuoda rahavirtaan haasteita.
- Kannattavakin yritys voi kaatua ns. kassavirtaongelmiin. Ole realistinen, budjetoi, seuraa ja ole ajoissa liikkeellä, jos huomaat tilapäisen rahoitustarpeen.
Mistä rahoitusta voi hakea?
Kuinka TE-toimisto voi auttaa?
- Yritystoiminnan päätoimisesti aloittava voi hakea aloittavan yrittäjän starttirahaa, jos sen hakemiseen liittyvät ehdot täyttyvät. Starttirahassa ei ole kyse varsinaisesti yritysrahoituksesta vaan yrittäjän omaa elantoa turvaavasta henkilökohtaiselle pankkitilille maksettavasta muutaman sadan euron suuruisesta tuesta. Tukea voi hakea 2x 6 kk jaksolle.
- Jos työtön työnhakija perustaa yrityksen, hän voi hyödyntää ns. yrittäjyyskokeilun eli neljän kuukauden mallin ja saada tarvittaessa soviteltua työttömyyspäivärahaa yritystulojen lisäksi joko neljän kuukauden ajan tai mahdollisesti pitempäänkin.
- Starttirahasta, yrittäjyyskokeilusta ja sivutoimisesta yrittäjyydestä löydät tietoa Te-palvelujen sivuilta. Olen sivunnut näitä aiheita myös Kevytyrittäjyys- artikkelissani.
- Starttiraha on tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
- Muista aina perehtyä asioihin etukäteen ja selvittää asioita juuri sinun näkökulmastasi, jotta esimerkiksi väärä marssijärjestys ei vesitä koko juttua.
Mistäs se yrittäjä EU-rahaa saa?
Tämän kysymyksen olen vuosien varrella kuullut monesti. Eräs yrittäjä melkein suuttui, kun minulla ei yritysneuvojana työskennellessäni ollut antaa lomaketta, jolla voisi hakea suoraan Brysselistä rahaa.
Minä en oikein pidä ilmaisusta EU-tuki, vaan käytän ilmaisua osittain EU-tuetut yritystuet. Niin kapulakieliseltä kuin tämä kuulostakin. Näin siksi, että yrittäjien haettavissa olevat tuet eivät sisällä pelkästään EU:sta tulevaa rahaa. Mukana on myös valtion ja kuntien budjetista tulevat osuudet. Eikä tukea haeta mistään kaukaa, vaan oman alueen rahoittajatahoilta.
Mistä ja mihin tarkoituksiin tätä osittain EU-tuettua rahoitusta voi hakea?
Jos yrityksesi sijaitsee maaseudulla, voit lähteä liikkeelle tutustumalla oman maaseudun toimintaryhmäsi eli ns. Leader-ryhmän kautta haettaviin tukiin.
”Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Leader-ryhmät ruokkivat oma-aloitteisuutta ja yritteliäisyyttä myöntämällä rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen projekteille. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka tekevät suunnitelman oman alueen kehittämiseksi ja valitsevat rahoitettavat hankkeet”. Tämä teksti on suora lainaus maaseutu.fi-sivulta, jonka kautta löydät kaikki Suomessa toimivat ryhmät ja tarkempaa tietoa ns. Leader-rahoituksesta .
Toimintaryhmien sivuilta näet, mitkä alueet missäkin päin luetaan maaseuduksi. Keski-Suomessa, missä minä asun, maaseutua on kaikki muu paitsi Jyväskylän ja Äänekosken kaupunkien ydinkeskustat.
Tukea voi hakea mm:
- investointeihin
- investointien toteuttavuusselvityksiin
- perustamistukena eli perustamissuunnitelman toteuttamiseen ja kokeilutoimenpiteisiin
Tarkempaa tietoa tukimuodoista löydät mm. täältä
Muista kuitenkin, että suurimmassa osassa tukimuodoista tuki kattaa vain osan kuluista. Investoinneissa yleensä n. 20 %. Perustamistuessa on tilanteita, joissa tuki voi kattaa kaikki projektiin liittyvät kulut.
Leader-rahoitus on Maaseuturahastoon liittyvää rahoitusta.
Muitakin rahastoja on ja niistä löydät tietoa Rakennerahastojen sivuilta. Rakennerahastoista Euroopan aluekehitysrahasto EAKR sisältää yrityksille suunnattavia tukia. Seuraava teksti on poimittu rakennerahastot.fi-sivulta
”Rakennerahastoista myönnetään rahoitusta yritysten erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tuotantoon, kansainvälistymiseen tai osaamiseen liittyviä. Kehittämistoimiin tukea myönnetään enintään 50 prosenttia. Investointihankkeissa tuen osuus on 10–35 prosenttia. Lisäksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finland myöntää rahoitusta yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan Kansainvälistymisestä kasvua hakevat pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkein kohderyhmä”.
Onko tuki maksettava takaisin?
Tätä kysyy moni. Osittain EU-tuettuja yritystukia ei tarvitse maksaa takaisin, ne eivät yleensä kata kaikkia kuluja ja tuen saa aina vasta jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaan. Hankinnat on ensin maksettava jollakin rahoituksella.
Etukäteen on selvitettävä, mitä asioita saa ja pitää ja mitä ei saa tehdä, ennen tukipäätöstä, mitkä asiat ovat tukikelpoisia ja mitkä eivät jne, jne.
Minkälaisia tukia muut ovat saaneet?
Tukipäätökset ovat julkisia ja niitä voi katsella hankerekistereistä. Rekistereitä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että EU-rahoituksessa eletään 7 vuoden sykleissä. Tukimuodot ja ehdot vaihtelevat eri EU-kausilla, joten tuki, jonka joku yritys on aikaisemmin saanut, ei välttämättä ole nykyisellä kaudella mahdollinen.
Rakennerahastoista myönnettyjä tukia voit tarkastella tästä linkistä. Maaseuturahaston tukia koko Suomen alueelta voit katsoa tätä kautta. Keskisuomalaisena haluan tuoda esille myös oman alueemme hankerekisterin vielä erikseen.
Nyt elämme kautta 2014-2020. Ennen kuin innostut jostakin hyvästä esimerkistä, tarkista, onko tuki myönnetty tämän kauden ehtojen mukaisesti.
Seuraava EU:n ohjelmakautta 2021-2027 ollaan valmistelemassa. Minkälaisia yritystuet silloin ovat, selviää aikanaan.
”Eikös se Finnvera ole vähän kuin laina-automaatti?”
Julkisista rahoittajista Finnvera on ollut asiakkailleni yleensä paljon tutumpi kuin edellä kertomani yritystukia myöntävät tahot. Jotkut ovat jopa pitäneet itsestään selvänä, että kyllä Finnvera aina antaa lainaa yritystoimintaan. Siihen perustuu tuo otsikkokin, jonka olen kuullut joskus eräältä keskustelukumppaniltani.
Finnvera on valtion omistama riskirahoittaja, mutta ei mikään automaatti. Finnveran rahoitus on lainaa, joka maksetaan takaisin. Rahoitusta voi hakea investointeihin ja käyttöpääomaan. Hakija voi olla aloittava tai toimiva yritys. Alle 50 000 euron rahoituksissa Finnvera voi olla jopa ainoa rahoittaja, eikä ns. turvaava vakuutta tarvita. Tarkempia tietoja löydät Finnveran sivuilta
Monet muistavat erilliset naisyrittäjälainat ja pienlainat ja monia muitakin lainamuotoja. Nykyään lainan nimi on yksinkertaisesti Finnvera-laina. Lainahakemus on melko yksinkertainen, mitä olen aikaisemmin riemuinnut artikkelissani Yksinkertaisia lomakkeita -onko niitä?
Finnvera on kuitenkin ehkä vähitellen lipumassa kauemmaksi pienten yritysten rahoitustarpeista. Haettavan lainan alaraja on vuosien varrella noussut melko nopeaan tahtiin. Kun minä perustin yrityksen, minimi oli muistaakseni kolmisen tuhatta euroa. Nyt pienin mahdollinen lainasumma on 30 000 euroa. Kaikkien rahoitustarve ei ole tätä luokkaa.
Ymmärrän tämän toisaalta, mutta toisaalta harmittelen. Tuota summa pienemmät lainatarpeet on suunnattava pankeille. Ja pankit tarvitsevat vakuuksia.
Mitäs se joukkorahoitus sitten on?
Viimeisenä rahoitusmuotona tuon tässä esille joukkorahoituksen. Kun esittelen tätä opiskelijoilleni, suurin osa kuulee siitä ensimmäistä kertaa. Joukkorahoitus voi olla
- lainapohjaista
- osakemyyntipohjaista
- tai perustua ennakkomyyntiin
Keskeisimpiä joukkorahoitusalustoja ovat mm
Joukkorahoituksessa joko haetaan lainaa, myydään osakkeita tai myydään ennakkoon yrityksen tuotteita ja palveluja. Rahoittajina ovat yksityiset henkilöt tai yhteisöt.
Itse olen tutustunut eniten mesenaatti.me-sivustoon. Se on ennakkomyyntipohjainen alusta, jonne luodaan rahoituskampanja, asetetaan rahoitustavoite ja minirahoitussumma sekä kerrotaan, mitä vastikkeita mukaan lähtevät saavat ja minkä verran mikäkin vastike maksaa. Vastike on siis niitä tuotteita tai palveluja, joita yityksesi myy.
Jos minirahoitusta ei saavuteta, rahoitus ei toteudu ja vastikkeesta maksaneet saavat rahansa takaisin. Jos rahoitustavoitteeseen päästään, on huutoonsa vastattava ja pystyttävä toteuttamaan kaikki luvatut asiat kaikille mukaan lähteneille.
Rahoitusalusta sivulta voi kohdasta kampanjat tutustua tarkemmin eri toimialoilla olleisiin rahoitushankkeisiin. Mukana on mielenkiintoisia rahoituskohteita. Osa on saanut rahoitusta reilusti yli tavoitteen ja osalla saldo on nolla euroa.
Mikä on oma suhtautumiseni näihin rahoituksiin?
Kun perustin yrityksen hain ja sain starttirahaa. Starttirahaprosessi oli yksinkertainen ja sujui hyvin. Silloin summassa oli enemmän harkinnavaraa. Minä en saanut tukea aivan täysimääräisenä.
Siihen aikaan starttiraha oli tarkoitettu vain työttömille. Halusin saada tuen ja perehtyä samalla prosessiin, joten olin vähän aikaa työtön sen jälkeen, kun olin sanonut itseni irti työsuhteesta. Tämä tuntui vähän keinotekoiselta, turhauttavalta ja turhaa byrokratiaa lisäävältä asialta. Nykyäänhän starttirahaa hakevan ei tarvitse olla työtön ennen yrityksen perustamista.
Perustamisvaiheessa hain ja sain myös Finnveran silloista naisyrittäjälainaa. Se oli aivan välttämätön, jotta pystyin käynnistämään toimintaa aivan alusta tarvitsematta joka yö valvoa ja murehtia, millä saan yrityksen laskut maksettua ja hoidettua oman osuuteni perheemme kuluista. Varauduin siihen, että pärjään vaikka tuloja ei tulisi noin puoleen vuoteen. Joitakin vuosia sitten hain toisen kerran Naisyrittäjälainaa. Silloin syynä oli hiljaisempi kausi toiminnassa.
Finnveran lainoista ja hakuprosessista on jäänyt hyvä maku suuhun. Keskustelut yritystutkijoiden kanssa olivat antoisia, päätökset tulivat nopeasti ja rahatkin sain perustamisvaiheessa heti, kun olin perustanut yrityksen ja toisella kerralla melkein heti lainapaperit allekirjoitettuani.
Perustamisvaiiheessa hain lainaa ennen yrityksen perustamista ja vasta myönteinen lainatarjous oli viimeinen signaali sille, että sanoin itseni irti ja päätin ryhtyä yrittäjäksi.
Vain yksi kohta Finnveran prosessi jäi molemmilla kerroilla hieman kaivelemaan. Pankkilainojen kanssa olen oppinut siihen, että kun laina loppuu, velkakirja lähetetään asiakkaalle. Ainakin joskus tehtiin niin. Finnveralta ei erikseen ilmoiteta, että kiitos asiakkuudesta, nyt olemme sujut. Molemmilla kerroilla olin vähän epävarma, joko laina on maksettu.
Vaikka velkasaldo on toki ajantasaisena yritykseni taseessa ja Finnvera lähettää joka vuosi yhteenvedon lainasaldosta, saattaa näköjään tulla ajatusvirheitä. Viimeisen lainan loputtua, meinasin ruveta väittelemään Finnveran työntekijän kanssa. Olin jostakin syystä vakaasti sitä mieltä, että minulla on vielä vuosi maksettavaa, vaikka hän oli eri mieltä. Keskustelu käytiin, kun ilmoitin uutta sähköistä laskutusosoitetta. Mahtoi hän ihmetellä, että on siinä omituinen yrittäjä, kun ei tuon vertaa ole ajan tasalla.
Leader-rahoitusta olen hakenut kerran. Edellisellä EU-ohjelmakaudella hain silloin käytössä ollutta 50 % tukea yrityksen tuotekehitykseen liittyvään toimenpiteeseen. Tämäkin sujui jouhevasti. Pienen haasteen toi se, että koko hanke piti ensin maksaa itse. Kun sen toki tiesin etukäteen, sain asian hoidettua. Rahatkin tulivat maksatushakemuksen jälkeen yllättävän nopeasti.
Ainoa, mikä jäi harmittamaan, että en panostanut rittävästi suunnitteluvaiheeseen. Vasta, kun hanketta tehtiin sen yhteistyökumppanin kanssa, jolta palvelun ostin, huomattiin, mitä kaikkea muuta olisi ollut järkevää sisällyttää kokonaisuuteen.
Mitä mietin seuraavaksi?
Tällä hetkellä sormiani syyhyttäisi kehittää yritykselleni uusia tuotteita ja hakea prosessiin Leaderin Perustamistukea. Vähän vaan harmittaa, että tuotekehityspalvelut pitäisi ostaa ulkopuoliselta taholta. Itsekin osaisin toimintaani kehittää. Olisi hienoa, jos olisi olemassa rahoitus, jonka avulla voisi keskittyä esimerkiksi pari kuukautta tuotekehitykseen. Tätä olen kaipaillut koko sen ajan, kun yrityksille on näitä tukia ollut olemassa.
Joukkorahoituskin on ruvennut kiinnostamaan. Entä jos kehittäisin palvelun, jolle tekisin esimerkiksi mesenaatti.me-alustalle rahoituskampanjan.
Aika näyttää ja perästä kuuluu, mitä uutta on tulossa ja mitä rahoittajatahoja mahdollisesti lähestyn.
Viimeisimmät kommentit